Tampereen junnu-MM:ien pitkän matkan radat olivat erinomaiset, mutta niissä oli pienenpieni suunnitteluvirhe, josta aiheutui muutamalle kilpailijalle varsin paljon ajanhukkaa.

Itselläni on tuoreita kokemuksia epäonnistuneista viitoituksista, joten tämä ongelmakohta osui nopeasti silmään: molempien sarjojen pitkän välin pohjoiselle kiertoreitille johti kokoava viitoitus, joka oli vedetty hieman hämäävästi.

Viitoituksen tarkoituksen oli ohjata suunnistajat mahdollisimman suoraan oikeaan kohtaan pellolle. Useimmissa tapauksissa se toimikin, mutta kuten kuvasta nähdään, osa suunnistajista tuli pellon laitaan sen verran idässä, että ojaa seuraamalla he onnistuivat luikahtamaan viitoituksen itäpään ohi.

Varsinkin miehistä useimmat alittivat tällaisessa tapauksessa nauhan (kuten Ormay kuvassa vasemmalla alhaalla), mutta osa seurasi tunnollisesti viitoitusta takaisinpäin ja menetti aikaa vähintään yhden ja enimmillään yli kaksi minuuttia. Ongelma oli suurempi naisten kisassa, jossa rasti oli idempänä ja lähempänä peltoa, ja jossa suurempi osa kilpailijoista käytti pohjoista kiertoreittiä.

Viitoituksella oli siis hyvä tarkoitus, mutta pieni virhe aiheutti usealle kilpailijalle harmittavaa ajanhukkaa. Kuten omissa viitoitusmokissani, tässäkin oli lopulta kilpailijan oma virhe, jos meni väärään reittiä. Ratamestarin ei kuitenkaan pitäisi edesauttaa tällaisten virheiden syntymistä, joten pohjimmiltaan kyseessä on ratasuunnittelun ongelma.

Tässäkin tapauksessa ongelman ratkaisu on helppo nähdä jälkikäteen: hieman pidempi nauhoitus oli estänyt kaikki ylimääräiset mutkat.

Entä mitä sanovat säännöt, saivatko pussin perälle ajautuneet suunnistajat oikaista viitoitusnauhan alitse, vai tekivätkö nauhaa takaisinpäin pusikossa seuranneet ja pari minuuttia hävinneet oikein?

Mielestäni asia ei ole ainakaan yksiselitteinen. En löydä Suunnistusliiton säännöistä suoraan tätä koskevaa sääntöä. Kyseessähän ei ollut rastinmääritteisiin merkitty pakollinen viitoitus, eikä viitoituksen oikean haaran kummallakaan puolella ollut kielletyn alueen pystyviivoitusta.

Miten sinä tulkitsisit alla olevia sääntökohtia – tai tiedätkö mitä IOF:n säännöt sanovat?

3.74 Kilpailijan on seurattava kilpailurataan kuuluvia viitoituksia niiden koko pituudella (katso 11.6) sekä käytettävä pakollisia yli- ja alikulkuja.

11.61 Järjestäjä voi viitoittaa maastoon pakollisen kulkureitin, kielletyn alueen rajan, vaarallisen paikan (katso 3.64) tai juontosuunnistusreitin (katso 17).
11.611 Reitti lähdöstä K-pisteeseen on viitoitettava.
11.612 Pakollisen ali- tai ylikulun kohdalla on käytettävä viitoitusta (katso 12.361).

12.25 Pakollisen kulkureitin osoittaman viitoituksen pituus on ilmoitettava rastinmääritteissä.

12.38 Kielletyt alueet merkitään karttaan pystyviivoituksella. Alueen raja merkitään karttaan seuraavasti:

a) yhtenäinen viiva, jos alue on merkitty maastoon yhtenäisellä nauhalla
b) katkoviiva, jos alue on merkitty maastoon katkonaisin viitoitusnauhoin
c) ilman rajausta, jos aluetta ei ole merkitty maastoon

12.381 Viivamainen kielletty kohde merkitään karttaan kohteen kylkeen piirretyllä viivalla.

16.49 Pakolliset viitoitukset (katso 3.74 ja 12.344) sekä yli- että alikulut merkitään (katso 12.346) sekä karttaan että maastoon.

Kyseessähän ei ollut kohdassa 12.381 mainittu kielletty kohde (joka merkitään paksummalla viivalla kuin kielletyn alueen reuna.