Juttusarjan kolmannessa osassa ratamestarit kertovat muun muassa, mikä kilpailun kulussa tai suunnistajien suorituksissa yllätti eniten.
Tampereen junnu-MM:ien pitkän matkan radat olivat erinomaiset, mutta pieni suunnitteluvirhe aiheutti muutamalle kilpailijalle paljon ajanhukkaa.
Jani Lakanen suunnitteli nuorten MM-kisoihin hienot pitkän matkan radat. Mutta olisiko niitä voinut vielä jotenkin parantaa?
Oliko Jukolassa liian helppoa yösuunnistusta? Kuinka paljon hajontaa on tarpeeksi? Ja miksi Jukolan ratamestarit päätyivät tekemään juuri sellaiset radat?
Olav Lundanes teki eron kovimpiin kilpailijoihinsa ennen kaikkea pitkien välien hyvällä toteutuksella. Muillakin olisi ollut mahdollisuus voittoon.
Jussi Silvennoinen kertoo, minkälaisia haasteita Joensuu-Jukolan kartoituksessa oli – ja miten se karhu päätyi yhdelle tv-rasteista.
Käythän piirtämässä reittisi sekä karsinnan että finaalin reittihärveliin!
Valitsivat sitten meikäläisen vuoden ratamestariksi. Monta muutakin hyvää ehdokasta varmasti oli, mutta olivat tainneet saada palkinnon jo aiemmin?
Meikon SM-pitkien finaalinkin viitoituksella sattui kummia. Miksi ja kenen vika?
Ratamestari.net 